Historia

Huipulla on palveltu matkailijoita jo vuodesta 1954 lähtien. Lapin matkailun historiasta muistuttaa vielä vanha hirsinen Ylämaja, joka oli Saariselän ensimmäisiä ruoka- ja majoituspalveluita.

 

HISTORIA

Vuonna 1865, eli viisi vuotta ennen Lapin suurta kultaryntäystä Ivalojoella, tunturia sivuavasta Luttojoesta löydettiin kultaa. Nimismies K.W. Planting vaskasi Ruijan polun varrelta "kullan merkit".

 

1913 valmistui Sodankylän ja Kyrön kylän (nykyinen Ivalo) välinen maantie ja samassa yhteydessä rakennettiin tie tunturin huipulle.

 

Samoihin aikoihin tunturin laelle sijoitettiin palovartija tarkkailemaan kymmenien kilometrien päähän avautuvissa tunturimaisemissa mahdollisesti näkyviä merkkejä maastopaloista.

 

1931 valmistui maantie Petsamon Liinahamariin. Myös matkailu vilkastui ja Lotta Svärd -järjestö suunnitteli kahvilan rakentamista Kaunispään huipulle.

 

1930-luvulla Kaunispään huippu oli erityisesti ivalolaisten suosima käyntikohde erilaisten kokoontumisten ja juhlien yhteydessä.

 

1944 marraskuussa toisen maailmansodan jälkimaininkeihin kuuluneessa Lapin sodassa Kaunispään rinteillä käytiin verisiä taisteluita. Kaikki huipun rakennukset, palovartijan maja, suurehko aitta ja muutama apurakennus, tuhoutuivat.

 


1952 rakennettiin uusi palovartijan ns. ylämaja torneineen ja kahvilatiloineen.

 

1954 alkoi matkailutoiminta tunturin laella. Ravintolaa ja matkamuistomyymälää on sen jälkeen laajennettu kahdesti.

 

1955 rakennettiin porakaivo

 

1957 ensimmäinen kolmiomittaustorni rakennettiin Kaunispäälle

 

1971 Kaunispään laskettelurinteet otettiin käyttöön.

 

1986 Nykyinen Kaunispään Huippu ravintola rakennettiin

 

1999 Kaunispään Huipun laajennusosa ja uusi Tuliaistupa valmistuivat

 

2011 Kaunispään Torni vihittiin käyttöön

 

2015 Kaunispäälle saatiin vihdoin kunnallistekniikka

 

2016 Kaunuspään Huipun ravintolaa laajenettiin sekä peruskorjattiin  

 

Nykyisin tunturin vieressä sijaitseva Saariselän matkailukeskus on laajentunut Kaunispään etelärinteille lähes metsärajan korkeudelle. Hiihtohissit nousevat huipulle asti ja huipun kautta kulkevat huollettu hiihtolatu ja moottorikelkkareitti.

 

1,6 kilometrin pituinen tie Nelostieltä tunturin huipulle pidetään auki läpi vuoden. Huipulla kävijöiden määrä ylittää vuosittain 100 000.

 

Kaunispään huipulta lähtee myös maailman pisin 1,2 kilometrin pituinen pulkkamäki, jossa pääsee laskemaan parhaimmillaan 40 km/h vauhtia.